Tarkkaavaisimmat ovat jo ehkä huomanneet tuonne sivupalkkiin ilmestyneen napin. Eli osallistuin Sock Madness- tempaukseen, jossa tarkoituksena on neuloa sukkia mahdollisimman nopeasti. Ideana on, että jokainen osallistuja saa samaan aikaan sukkien ohjeet ja ensimmäisinä valmistuneet pääsevät seuraavaan erään. Porkkanana kisassa toimivat palkintojen lisäksi sukkaohjeet, jotka hankaloituvat kisan loppua kohden. Ohjeet ovat julkaisemattomia ja jokainen kisaaja saa kaikki ohjeet huolimatta siitä, missä vaiheessa kisasta tippuu.
As some of you might have noticed, there’s a new button on the sidebar. I’m taking part in Sock Madness! The event is a sock-knitting contest in which all players must knit the same socks as fast as they can. The pattern is sent to all the participants at the same time and furious knitting can commence. The ones who finish fastest will continue to the next round. The motivation for the race in not only the prizes but also the patterns. All the patterns are unpublished and they are sent to all the participants regardless of when you drop out of the race. So every participant gets all the patterns.
Ensimmäinen erä alkoi lauantaina. Sain ohjeet noin 4:ltä Suomen aikaa ja aloitin neulomaan saman tien. Malli oli yksinkertainen raidallinen sukka, jonka sai neuloa joko kärjestä ylös tai nilkasta alas. Valitsin perinteisemmän ylhäältä alas -tavan, koska kyseessä oli kuitenkin nopeuskisa. Mallissa (Mad Cow Socks) oli kuitenkin yksi MUTTA. Lyhennetyin kerroksin tehty kantapää eli tiimalasikantapää. Enkä ollut koskaan moista neulonut.
Round one started on Satuday. I got the pattern (Mad Cow Socks) at about 4 pm Finnish time and immediately cast on. The pattern was a simple striped one (the patterns will be increasingly difficult) and we had a choice of knitting it toe-up or cuff-down. I choice cuff-down as I am more familiar with the method. However simple the pattern was there was one BUT in it. A short-row heel. I had never knit one.
Kantapää osoittautui kuitenkin suhteellisen yksinkertaiseksi ja selkeäksi neuloa. Tiimalasikantapää on oikein kätevä minunlaiselleni neulojalle, joka inhoaa silmukoiden poimimista. Ja lauantai-iltaan mennessä minulla oli kokonaista yksi valmis sukka. Siinä vaiheessa tosin alkoi jo silmää painaa sen verran, että oli pakko mennä nukkumaan.
The heel turned out to be surprisingly simple and logical and by Saturday night I had one finished sock. By that time I was getting really tired though, and had to have a bit of a break to sleep.
Sunnuntaina koira herätti minut jo 7 jälkeen ja pikaisen aamulenkin jälkeen sukan neulominen jatkui raivokkaasti. Toinen sukka meni jo ulkomuistista ja sukka syntyi uskomattoman nopeasti. Lopulta sain sukkaparin valmiiksi alle vuorokaudessa!
On Sunday morning the dog woke me up around 7 and after a quick walk I continued my knitting. The second sock was a lot easier since I remembered most of the pattern. In the end, it took me less than 24 hours to knit these socks!
Malli/Pattern: Mad Cow Socks by Jennifer Young.
Lanka/Yarn: Online supersocke, Regia Silk
Puikot/Needles: 2,5 mm DPNs
The colours look great – took me about 24 hours too! Got the pattern about noon UK time then finished sock 1 by bedtime and managed to do a few inches of cuff of sock 2. Completed sock 2 by lunchtime Sunday.
Hope we both made it through to round 2!
Uh, hyvä tulos eli nopea olit.
Mä yritän just selvittää itselleni tiimalasin saloja. Varmaan kymmenen ohjetta olen kahlannut läpi, monta eri tapaa näyttää olevan tuo tehdä. Montaa olen kokeillut mutta mikään ei onnistu kunnolla, siis siististi ilman reikiä. Jos se eka suunta onnistuu hyvin niin sitten se toinen suunta tulee huonoksi tai vice versa.
Hurjaa! Minä neulon sukat nipin napin yhdessä kuukaudessa :D
And what Pikku did not mention is that she was the first sock madness participant to finish her pair of socks. And she’s in my bracket.
Good job Pikku.
Jay! Go, pal, go!