Feeds:
Posts
Comments

Archive for the ‘Bad stuff’ Category

Laitetaan kuitenkin jotain hyvää ensin:

Something good first:

English paper pieced coasters

Kuvissa komeilee kaksi lasinalusta, jotka tein pientä vaihtoa varten. Kokeilin ensimmäistä kertaa “English paper piecing”- tekniikkaa, joka osoittautui kovinkin hauskaksi. En tosin mitenkään voi kuvitella, miten joku ompelisi kokonaisen tilkkutäkin tällä menetelmällä, jossa aivan kaikki ommellaan käsin. Näin pienessä projektissa se oli suorastaan hauskaa, mutta tämä voisi muuttua vanhaksi aika nopeasti. :)

Two coasters I made for a little miniswap. I tried the “English paper piecing”- method for the first time and it turned out to be really fun. Still, I don’t really understand how anyone could make a whole quilt with this method since everything is done by hand. With a small project like this it was actually fun but I think it could get old really really fast. :)

English paper pieced coasters - the other side

Ja jälleen kerran täällä näkyy vain ompelutöitä. Tähän liittyvätkin sitten ne huonommat uutiset: voi olla että tämän syksyn neuleet on hyvin pian neulottu minun osaltani eikä niitä siis täälläkään paljoa näe. Koko viime talven vaivanneet ranteet saivat viimeisen leiman torstaina, kun hermoratakokeissa ilmeni, että hermojen toiminta molemmissa käsissä on poikkeavan hidasta. Etenkin oikea käsi on huonona (rannekanavaoireyhtymä). Voi hyvinkin olla, että tästä ei enää ilman kirurgin veistä selvitäkään. Rannetta ei saisi nyt liikaa rasittaa, ja koska tällä neulojalla on kallis velkatorppa ja syödäkin pitäisi, pitää ranteet säästää työntekoa varten. :(

And once again, this blog features only sewn projects. And here we get to the bad news: it’s highly possible that there will be no more knitting for me before Winter and no lovely Fall knits featured here. My wrists have been acting up for a whole year now and on Thursday I found out that the nerves in both hands are not functioning normally at all (CTS). Especially my right hand has problems. This one is probably not going to get better without a surgeon’s knife. So I have to take extra care with my wrists. And since this particular knitter has to eat and pay the mortgage, I’ll have to save up my wrists for work. :(

Advertisements

Read Full Post »

Perintö – A Legacy

Viime viikolla oli ensimmäinen kerta, kun vauvaneuleen neulominen ei ollutkaan pelkästään ihanaa. Neuloin pieniä sukkia ystäväni tyttären ristiäislahjaksi. Surulliseksi neulomisen teki se, että tämän tytön isoäiti ei koskaan kerennyt näkemään pojantytärtään, sillä hän kuoli pitkäaikaiseen sairauteen vain muutamaa kuukautta ennen tytön syntymää. Tämä isoäiti sattui olemaan myös neuloja. Ja lanka, jota käytin, oli tämän neulojan lankaa.

Last week was the first time I did not wholly enjoy knitting for a baby. I was knitting a pair of socks for my friend’s baby girl’s christening gift. The sad thing about this knitting was that the baby’s grandmother never got to see her granddaughter because she died from cancer only a few months before she was born. This grandmother was also a Knitter. And the yarn I was using was hers.

Ystäväni suvussa ei ole innokkaita neulojia, joten ystäväni ja lesken toiveena oli, että isoäidin langat pääsisivät ihan oikeaan käyttöön. Niinpä ajoin muutama viikko sitten hieman hämilläni auto täynnä lankaa kotiin ystäväni luota. On ollut vaikeaa miettiä, mihin näitä lankoja voisi käyttää. Ne on kerännyt ja säilyttänyt ihminen, jolla oli niiden varalle varmasti suunnitelmia. Hän ei vain koskaan kerennyt toteuttamaan niitä.

My friend’s family has no knitters and the widower wanted his wife’s yarn to be used for something. So a few weeks back I drove home with the back of my car full of yarn and with a weird feeling in my gut. I’ve had a really hard time thinking of things to make with this yarn because they were bought and treasured by someone who, for sure, had plans for them. She just never got to complete them.

Baby Bootikins

Malli/Pattern: Baby Bootikins, Nancy Bush’ Knitting Vintage Socks

Osan langoista ja tarvikkeista olen jo antanut eteenpäin, mutta yksi asia on varma; Ystäväni tytär tulee vielä hukkumaan isoäidin langoista tehtyihin neuleisiin.

I’ve already given some of the yarn and accessories away but one thing is for sure. This little baby girl is going to be smothered with knitting from her grandmother’s yarn.

Read Full Post »

Saimme vihdoin remonttimme valmiiksi reilu viikko sitten ja työkalujen keskellä eläminen loppui. Remontin ja muuton keskellä en vielä osannut nauttia uudesta asunnosta ja ennen kaikkea uudesta pihastamme. Niinpä en ollut paljoakaan kiinnitänyt huomiota siihen, mitä pihalla oli tapahtunut:

We finally finished renovating our new apartment about a week ago and quit living in the middle of tools and garbage. While the renovating was going on I couldn’t really enjoy our new place or the yard that came with it. I almost missed what was going on right outside the window:

Crocuses

Krookuksia! / Crocuses!

Snowdrops

Lumikelloja! / Snowdrops!

Näiden innoittamana päätin ryhtyä pihanhoito puuhiin. Ensimmäisenä vuorossa olivat ruusupensaat, joita ei ilmeisesti ollut muutamaan vuoteen leikattu lainkaan. Niinpä aloin leikkaamaan täysin viattoman näköistä ruusupensasta…

Inspired by these I decided to get our yard into good order before summer. First up were the rosebushes that seemed like they hadn’t been pruned in years. So I began with a perfectly innocent looking rosebush…

Innocent looking rosebush

Lähempää tuttavuutta tehdessäni löysin jotain, mitä kukaan ei halua löytää omalta pihaltaan. Jotain niin kauheaa, että ruusupuskaa ei ole vieläkään leikattu loppuun.

While taking a closer look I found something that no one wants to find in their yard. Something so horrible that the rosebush is still not pruned.

Garden gnome

Kyllä, se on puutarhatonttu. *huoh* Tämä selittänee kämpän pintaremontoinnin tarpeenkin riittävän hyvin.

Yes. It’s a garden gnome. *sigh* This should explain the need for all the renovations and redecorating that we did to the place as well.

Read Full Post »

Fiberlicious Monday

Tänä aamuna alkoi tyly paluu arkeen. Sen kunniaksi vanhaa kunnon kaurapuuroa ilman mitään lisukkeita (koska en löytänyt punaista (hillo) tai keltaista (hunaja) lankaa talosta):

Today was my first day back at work. To celebrate the occasion, here’s a nice bowl of regular old oatmeal without any embellishments (because I couldn’t find any red (jam) or yellow (honey) yarn in the house):

oatmeal_yarn.jpg

Rowanspun 4ply, Stone

Töiden jälkeen pääsin palaamaan liki tyhjään kotiin. Tänään oli nimittäin myös se päivä, jolloin Mies muutti pois kotoa. Ei, emme kuitenkaan eronneet, sillä seuraavat reilut kaksi vuotta Mies tulee opiskelemaan Suomen uljaassa Porissa. Ikävää torjuakseni listasin hieman muuton plussia ja miinuksia:

After work I got to go home to an almost empty apartment. Because today was also the day when my SO moved out. No, we didn’t break up but for the next two years or so he will be studying and living in another town. In order to stave off the inevitable heart ache I made of pro/con- list:

+ Enemmän kaappitilaa harrastusvälineille.
+ Enemmän aikaa harrastuksille iltaisin.
– Tulee ikävä juttukaveria. Tai no, Mister kyllä kuuntelee sujuvasti, mutta kommentointi onkin sitten köyhempää.
– Tulee ikävä toisen läheisyyttä.
– Tulee olemaan hyvin yksinäistä. Jos kukaan käy viikoilla Espoossa päin, niin meille saa tulla käymään. Lupaan keittää teet (kahvinkeitin vaihtoi myös osoitetta) ja esitellä lankavarastoa.

+ More closet space for craft stuff.
+ More time for crafts in the evenings.
– I’ll miss having someone to talk to. Mister is a good listener but he’s no great conversationalist.
– I’ll miss the closeness of having someone just be there.
– I’m going to be so lonely. So, if you’re ever in Finland in the capital area, feel free to drop by. I promise to make you some tea (the coffee maker changed addresses as well) and show you my stash.

Read Full Post »

jarvi.gif

Kyllä lomailu aina työnteon voittaa. Ja varsinkin mökillä, jossa suurimmat huolet ovat, kuka voittaa seuraavan erän Menolippua tai Bohnanzaa. Voin kertoa, että se en ollut minä. Koko viikkona. Pitkät yöt ja lämpimät päivät, järvi ja sauna kuitenkin korvasivat tuon mennen tullen.

Being on holiday sure beats working any day of the week. Especially if you’re at a summer cottage where the biggest things to think about is who’s going to win the next round of “Ticket to Ride” or “Bohnanza“. I can tell you it wasn’t me. Not once in the whole week. But the long nights and warm days, the lake and sauna more than made up for it.

misterjarvella.gif

Loman aikana huomasin myös ihastuttavan asian:
During my break I noticed something wonderful:

mustikat.gif

Mustikkasato on kypsynyt!
The blueberries are ripe!

Lomakuvista puuttuu kuitenkin selkeästi jotain. Neulomistakin matkan aikana tapahtui, mutta säälittävän vähän. Ilmeisesti ilmastoidussa autossa ajaminen tai neulominen ei sovi nivelilleni, sillä loman neulesaldo on kaksi tulehtunutta rannetta. Joka neulojan painajainen. Olenkin paikannut neulomisvajetta ompelukokeiluilla, joista lisää myöhemmin:

But there is something obviously missing from these pictures. I did manage to knit a little during my trip, the emphasis being on the little. I found that knitting or driving in an air-conditioned car isn’t good for my joints because all the trip knitting totalled down to two inflamed wrists. Every knitter’s nightmare! I have been trying to correct this setback by experimenting with my sewing machine. Here’s a little sneak peek:

laukut.gif

Read Full Post »

german_stocking.jpg

Kaunis, eikö totta? / Pretty, huh?

Harmi vain, että se menee vielä kerran purkuun. Vaikka kuinka mittasin ja sovitin, tuli lopputuloksesta hieman liian lyhyt. Siis varresta. Se tarvitsee ainakin kaksi palmikkomallikertaa lisää. Nämä sukat ovat kerta toisensa jälkeen huvitelleet kustannuksellani. On kuitenkin selvää, että tuota pientä koko-ongelmaa lukuunottamatta (tähän tuli pientä selvitystä edellisen postauksen kommenteissa) mokat ovat kaikki olleet omiani, eivätkä millään johdu itse ohjeesta, joka on loistava. Haluan kuitenkin omistaa nämä sukat sellaisella palolla, että muutamat purkamiset eivät haittaa. Ja nyt voin korjata muutaman mokan, jonka tein tuon kantapään ja varvaskavennusten kanssa.

Too bad it needs to be frogged, again. No matter how I fitted and measured, it still came out too short. The leg I mean. It still needs at least two pattern repeats to be just right. These socks have now defeated me more times than I wish to count. At this point, I want to make clear that only the sizing problem has had something to do with the pattern itself (which is great!), and there were some clarifications in the comments for the previous post about this. The rest of the problems I have managed to create all by myself. I still want these socks with a burning passion, so a few frogs will not stop me. And now I have a chance to correct a few mistakes I made with the heel flap and toe decreases.

german_short.jpg

Liian lyhyt. / Too short. 

Tein kuitenkin jotain suhteellisen vaarallista huomatessani ongelman. Nimittäin aloitin toisen työn. Perustelin tätä itselleni sillä, että oikeastaan vain opettelen uutta tekniikkaa, enkä oikeasti tee kahta työtä rinnakkain. Onkohan tältä tieltä enää paluuta?

I did manage to do something pretty dangerous when I realized the problem. I started another WIP (I swear I never do this). I convinced myself that I was only learning a new technique, and not really trying to knit two things at the same time. This is a slippery slope my friends…

entrelac.jpg

Read Full Post »

Laikuttaa – Splotchy

EDIT: lopussa / at the end.

Koigu pääsi samantien puikoille, ja alkoi tottelevaisesti muuntua Pomatomus– sukiksi. Noin 10 sentin jälkeen tipautin miltei silmät päästäni. Kauniissa Koigun väreissä oli ruma ihonvärinen pätkä. Jatkoin kuitenkin neulomista, ja taas tuo sama pätkä ilmestyi. Ja taas. En voi uskoa, että tuo väri on suunniteltu tähän väriin, niin paljon se pistää silmään. Ja väriä on vain muutaman silmukan verran. ARGH. Ja tietenkin viimeisin läikkä meni keskelle kantalappua. Kyllä nyt harmittaa, kun lanka on suhteellisen kallista.

Koigu jumped on the needles immediately, and obediently began to turn into Pomatomus– socks. However, after app. 4 inches I almost dropped my eyes when I saw an ugly flesh-colored splotch on my knitting. I kept on knitting though, and whadda you know, there it was again. And again. I can’t belief that it’s intentional, since it’s only for a few stitches at a time and the color is really ugly, not suited for the colorway at all. ARGH! And of course the latest splotch is right in the middle of the heel flap. I’m so disappointed since the yarn isn’t the cheapest, as you probably know.

koigusplotch.jpg

Tarkastin toisenkin kerän, ja siellähän ne samat läikät piileskelevät…

I checked the other skein and the splotches are hiding in there too…

Tuulia on juuri kirjoitellut tutoriaalin nimenomaan tästä aiheesta, mutta ikävä kyllä Pomatomus sukat ovat sen verran hankalaa mallia, etten viitsi alkaa leikkaamaan lankaa useasta kohtaa. Yksi ratkaisu olisi purkaa sukka, ja katkaista lanka aina läikän kohdalta neuloessaan. Kiukuttaa! Ja kiukkua vain lisää suuri huoli Hauvasta, joka ei aiemmista merkeistä huolimatta ole parantunut. Olemme juuri lähdössä lääkäriin, joten toivotaan, että siellä osataan auttaa.

Tuulia just put up a tutorial for just such an occasion (how to fix a splotch). But since the Pomatomus- socks are knitted in a lace pattern and there are many splotches, I just don’t dare to try it. The solution would be to rip back to the first splotch and cut the yarn as I come to the ugly color. I’m so freaking mad! And it really doesn’t help that I’m worried out of my mind because despite the promising signs our Doggie is not getting any better. I’m just about to leave for the vet, and I really hope that she can fix him right up.

Tänään on ystävänpäivä, ja toivottelen kaikille hyvää sellaista, vaikka oma olo ei nyt venykään kovin kummoisiin juhliin.

Today’s Valentine’s day which is officially Friends’ Day in Finland, so I wish all my blogfriends a good day! My own mood isn’t really suited for the day.

EDIT: 2 tuntia eläinlääkärissä tiputuksessa ja 4 lääkkeen cocktail tekevät ihmeitä. Nyt minulla on kotona semi-terve ja pirteä Hauva sekä laikuton Pomatomuksen varsi. Elämä hymyilee taas. (:

EDIT: After two hours hooked up to an IV and a cocktail of 4 different medications, I now have a semi-healthy and perky Doggie and a splotchless Pomatomus leg. Life is good again. (:

Read Full Post »

Older Posts »