Malli/Pattern: Parka, Kim Hargreaves, Rowan 34
Lanka/Yarn: Debbie Bliss Cashmerino Superchunky, 1000 g
Puikot/Needles: 7mm/8mm.
Napit/Buttons: Itse tehdyt, katajaa. / Made by me, juniper.
Muutokset: Taskujen läpät helmineuletta joustinneuleen sijaan. Halusin lisätä takkiin hieman tekstuuria, ettei sileä neule tuntuisi niin tylsältä. Neuleen kaulus on pienempi kuin ohjeessa, sillä lanka alkoi loppua tässä vaiheessa. Viimeistelyvaiheessa otin neuletta hieman sivuilta sisään, sillä neule oli selvästi suunniteltu hieman rintavammalle naiselle kuin minä. Sisään ottaminen ei kuitenkaan ollut mikään ongelma, sillä takki oli muutenkin jo sen verran kookas, ettei sisään otettua osaa tarvinnut leikata irti vaan sen pystyi helposti jättämään neuleen sisään ilman suurempia möykkyilyjä.
Modifications: I knit the pocket flaps in moss stitch instead of ribbing since I wanted to add some texture to the stockinette cardigan to make it a bit more interesting. The collar is smaller than in the pattern since I was running out of yarn at that point. Additionally, I had to take in the cardigan a bit at the sides when I was sewing the pieces together. The pattern was obviously written for someone who’s got a bit more going on in the chest department than I do. But since the cardigan is very bulky to begin with it, it was no problem to leave the taken in parts inside the cardigan without cutting them off.
Tämä neule oli todellinen pakkomielle neule. Neuloin koko takin viikossa ja käytin pari päivää nappien tekemiseen ja ompelemiseen. En ole koskaan ennen neulonut mitään näin nopeasti. Tietenkin 8 mm puikot auttoivat, ja pelko langan loppumisesta motivoi myös. Loppujen lopuksi lankaa taisi jäädä n. 15 cm pätkä. Purin myös tekemäni mallitilkun, että sain taskujen läpät neulottua.This was a total obsessive knit. I knit the whole cardigan in a week and then spent a couple of days making the buttons and sewing. I’ve never knit anything so fast in my life. Of course, the 8 mm needles helped a lot and the fear of running out of yarn was a great motivator. In the end I had approximately 15 cm worth of yarn left and I even had to rip the swatch in order to finish the pocket flaps.
Syy miksi tein tällaisen talvi/syys neuleen kesän korvilla, on hieman epämääräinen. Lähiaikoina olen tuntenut oloni hieman alakuloiseksi ja päämäärättömäksi. Oikeastaan mitään ei ole elämässäni vialla, mutta alakuloisuus on silti vienyt voimiani. Niinpä tunsin vetoa isoon, pehmeään ja turvallisen tuntuiseen neuleeseen, johon voisin kääriytyä. Ja sellainen Parka todella on. Se on kuin ystävän halaus, jonka voi pukea päälleen.
The reason why I knitted such winter/autumn piece this close to Summer is that I’ve been feeling a bit under the weather lately. I really have no particular reason why I’m feeling this way but it’s been stealing my energy. So I felt really drawn to a large, warm and comforting sweater that I could wrap around myself. And the Parka performs this function perfectly. It’s like a hug from a big comforting friend that you can wear whenever you like.
Edit: Jotkut teistä kyselivät katajanappien alkuperää, sillä katajahan on osaksi suojeltu Suomessa (HUOM! Ei saa kerätä kaupallisiin tarkoituksiin). Nappien kataja on kerätty viime kesänä kuolleista puista. Ilmeisesti jokin ötökkä oli tappanut useamman katajan, sillä noissa minunkin napeissani näkyy “ötökän polkuja” eli tunneleita, joissa puuaines on haurastunut. Yksi tällainen tunneli näkyy hyvin puukkokuvan napissa siellä kauimmaisessa reunassa.
Edit: Someone asked about the legality of using juniper for the buttons. It is a partially protected species in Finland; meaning you can’t use it for commercial purposes.
